Mitä, missä ja milloin partiota Pyhärannassa?

Pyhärannassa partioryhmät kokoontuvat viikoittain kolmessa eri kylässä: Ihodessa, Reilassa ja Rohdaisissa. Pääasiassa partiotoiminta alkaa syksyisin koulujen alettua, mutta mukaan voi tulla milloin vaan. Syyskausi päättyy pääsääntöisesti joulujuhlaan ja kevätkausi alkaa tammikuun aikana, mikä päättyyy kevätkauden päätökseen. Kesällä retkeillään, leireillään ja purjehditaan.

Tervetuloa mukaan PyKoon eli Pyhärannan Korpiankkureihin

• Parasta partiossa on yhdessä tekeminen, kokemukset, elämykset ja ystävät.
• Pykossa pääsee tekemään niin metsässä kuin merellä partiota.
• Voit osallistua myös tukitoimintoihin esim. tapahtumien järjestämiseen joko retken ohjelmaan tai ruokailuissa avustamiseen, tai vaikka tekemään lippukunnan viestintää. Kaikki onnistuu!
• Lippukunnan jäsenmaksu on ollut viime vuosina 10e ja sen lisäksi tulee maksaa Suomen Partiolaisten jäsenmaksu, vuosikustannus noin 60-70e/jäsen.
• Partioon liitytään sähköisen jäsenhakemuksen kautta, joka ohjautuu Pyhärannan Korpiankkureille.

Partioryhmät PyKossa

Ihodessa

• Perhepartiolaiset (yhdessä muiden kylien kanssa)
• Sudenpennut
• Seikkailijat

Reilassa

• Perhepartiolaiset (yhdessä muiden kylien kanssa)
• Sudenpennut
• Seikkailijat
• Tarpojat (koko lippukunnan samoajat yhdessä)
• Samoajat (koko lippukunnan samoajat yhdessä)
• Vaeltajat (koko lippukunnan vaeltajat yhdessä)

Rohdaisissa

• Perhepartiolaiset (yhdessä muiden kylien kanssa)
• Sudenpennut
• Seikkailijat

Koko Pyhärannan alueella

• Tarpojat
• Samoajat
• Vaeltajat
• Aikuiset

Ikäkaudet

Sudenpennut (7-9 -vuotiaat)

Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, mutta askeltaa silti vielä lähellä kotipesää.

Sudenpentu seuraa johtajasuden akelan jälkiä askel kerrallaan. Lauma on ympärillä, johtaja nähtävissä, kuultavissa, vainuttavissa emon turvasta hieman jo etääntyvälle pennulle. Kasvaessaan samanikäiset pennut kiinnostuvat yhä enemmän toisistaan.

Sudenpentu kantaa lippukuntahuivia ja on pukeutunut sudenpentupaitaan, jossa on sudenpää- eli tervetulovaiheen merkki. Hihaan laitetaan myös tehtyjen jälkien merkit. Antaessaan partiolupauksen, sudenpentu saa vasempaan hihaan kiinnitettäväksi molempien maailmanjärjestöjen lupausmerkit. Lupausmerkeillä tarkoitetaan maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin lupausmerkkejä. WAGGGSin merkki ommellaan vasemmalle puolelle ja WOSMin oikealle puolelle edestä päin katsottuna.

Sudenpennun väri on auringonkeltainen ja tunnuseläin on susi (pentu).

Sudenpentujen keskeiset kasvatustavoitteet:

• Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi.

Sudenpennun ihanteet

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Sudenpenturyhmä ja -ohjelma

Sudenpennut ovat 7–10-vuotiaita partiolaisia. Sudenpenturyhmää kutsutaan laumaksi. Laumassa on yleensä noin 8–12 sudenpentua. Sudenpentujen ryhmänjohtajana toimii aikuinen, jota kutsutaan akelaksi. Viikoittaisten kokousten lisäksi sudenpennut käyvät laumansa kanssa retkillä ja osallistuvat sudenpentukisoihin- ja tapahtumiin.

Sudenpentuohjelma koostuu noin 35 jäljestä, jotka on jaoteltu alaryhmiin kasvatustavoitteiden mukaan. Ensin suoritetaan Tervetuloa-jälki, jonka jälkeen johtaja ja sudenpennut yhdessä valitsevat suoritettavat jäljet.

Toimintavuoden aikana suoritetaan vähintään yksi jälki jokaisesta alaryhmästä. Jäljet koostuvat neljästä pakollisesta ja vähintään kahdesta vapaavalintaisesta askeleesta. Sudenpentukauden päätösmerkki on pennunkäpälä.

Piiri tai alue järjestää vuosittain sudenpentutapahtuman tai – kisat. Sudenpennut voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.

Siirtymävaiheessa sudenpennuista seikkailijoihin saadaan metallinen sudentassu, joka kiinnitetään seikkalijana partiopaidan vasempaan taskuun.

Seikkailijat (10-12 -vuotiaat)

Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla.

Seikkailijat lähtevät yhdessä seikkailuun, tutkimusmatkalle. On tutkittava kaikki ilmansuunnat. Joukkue jakaantuu välillä pienempiin vartioihin, jotka uteliaina koluavat ja opettelevat kulkemaan lähimaastossa ja selviytymään omassa elinympäristössään. Kompassineula pysyy jatkuvasti suunnassa, siitä pitää huolen sammon läsnäolon tuottama magneettikenttä. Mutta mitä tapahtuukaan? Juuri kun kompassi on saatu haltuun, sen avulla on opittu kulkemaan ehkä maalla ja merellä, puhkeaa yllättäen myrsky. Kompassi kyllä toimii, mutta oma minä-alus ei yllättäen olekaan täysin hallinnassa. Ole tässä nyt pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen. Huomio on keskitettävä omaan paattiin.

Seikkailija pukeutuu partiopaitaan ja vyöhön sekä  kantaa huivissaan itse tekemäänsä solkea. Tytöt voivat käyttää myös partiomekkoa. Seikkailijan partiopaidan oikeaan hihaan kiinnitetään seikkailijoiden aloitusmerkki, jonka ympärille tehtyjen ilmansuuntien merkit tulevat. Sudenpentujen päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun. Ilmansuuntamerkin alle tulevat väli-ilmansuuntien merkit sekä tehdyt taitomerkit.

Seikkailijan väri on hiilloksen oranssi ja tunnuseläin on kettu.

Seikkailijan keskeiset kasvatustavoitteet

• Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Seikkailija omaksuu yhteiset taidot ja pelisäännöt.
• Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia.

Seikkailijan ihanteet

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava

Seikkailijaryhmä ja -ohjelma

Seikkailijat ovat 10–12-vuotiaita partiolaisia. Seikkailijaryhmässä toimitaan yhdessä joukkueena, jossa on 10–15 seikkailijaa. Joukkue jakaantuu 2–3 pienryhmään eli vartioon. Joukkue kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi seikkailijoille järjestetään retki- tai muuta toimintaa kerran kuussa. Joukkuetta johtaa tehtävään koulutettu aikuinen, sampo.

Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, vartiossa, mutta aikuisen on oltava lähettyvillä. Kukin seikkailijoista toimii vuorollaan vartionjohtajana, ja tarpojat voivat joskus tulla harjoittelemaan johtamista tekemällä johtamisaktiviteettejaan seikkailijavartiossa.

Sampo suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä joukkueellensa. Lisäksi hän osallistuu joukkueen kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Sampo on vastuussa seikkailijoiden turvallisuudesta toiminnan aikana.

Seikkailijat opettelevat vartiojärjestelmää tilanteissa, joissa joukkue jakaantuu vartioihin. Kukin seikkailija saa vuorollaan toimia oman vartionsa johtajana. Tehtävä vaihtuu 2-6 kuukauden välein.

Seikkailijaohjelman aloittaa Tervetuloa-vaihe. Sen jälkeen ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli ilmansuunnasta. Kuhunkin jaksoon sisältyy noin 20 aktiviteettia, kaksi retkeä, osallistuminen partiotaitokisoihin sekä vähintään yksi taitomerkki.

Seikkaijoissa voi toimia myös kolme vuotta. Kolmannen vuoden toimintaan on tarjolla neljä eri aktiviteettikokonaisuutta, eli väli-ilmansuunnat. Väli-ilmansuuntia voi suorittaa perusohjelman suorituksen jälkeen nollasta neljään ennen tarpoja-ikäkauteen siirtymistä. Kolmannen vuoden aikana voi väli-ilmansuuntien lisäksi suorittaa myös lisää seikkailijoita kiinnostavia taitomerkkejä. Seikkailijakauden päätösmerkki on kompassiruusu.

Piiri tai alue järjestää seikkailijoille mahdollisuuden osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa kahdesti vuodessa. Seikkailijat voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.

Tarpojat (12-15 -vuotiaat)

Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti haastavassakin maastossa.

Tarpojien tarpomista suuntaavat majakat, ja karikkoisilla vesillä luotsinkin on oltava lähettyvillä ja valppaana. Ja matkan edetessä puuskaisinkin tuuli vähitellen laantuu. Yllättäen alukseni näyttää suuremmalta, ehkä hieman uudenlaiselta, mutta minä se taidan olla. Ympärillä aukeaa uusia näkymiä. Nyt täytetään paatti samanhenkisillä matkakumppaneilla, jaetaan ruorivuorot, kerätään matkaan oikeat varusteet ja mennään.

Tarpoja pukeutuu partiopaitaan. Tytöt voivat käyttää myös partiomekkoa. Tarpojan partiopaidan oikeaan hihaan kiinnitetään ikäkauden aloitusmerkki, jonka ympärille kiinnitetään tehtyjen tarppojen merkit. Sudenpentujen ja seikkailijoiden päätösmerkit kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun.

Tarpojien tunnusväri on kanervanvioletti ja tunnuseläin on ahma.

T

Tarpojan keskeiset kasvatustavoitteet

• Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja.
• Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista
• Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta.

Tarpojan ihanteet

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Tarpojaryhmä ja -ohjelma

Tarpojaryhmä ja -ohjelma

Tarpojat eli 12–15-vuotiaat partiolaiset toimivat vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartiossa on 4–12 tarpojaa. Vartiot kokoontuvat viikoittain. Noin kerran kuukaudessa järjestettävissä ikäkauden yhteisissä tapaamisissa tarpojat tapaavat lippukunnan muita tarpojia. Ikäkausitapaamiset voivat olla retkiä, leirejä, kursseja tai muita tapahtumia, ja niissä voidaan toimia myös sekaryhmissä. Tarpojien viikoittaista toimintaa vetää samoajaikäinen vartionjohtaja. Luotsi, tehtävään koulutettu aikuinen, on vastuussa tarpojatoiminnasta.

Ikäkaudelle luontaisesti tytöille sopii hieman pienempi (4-8) ja pojille vastaavasti isompi ryhmä (8-12). Koko ikäkauden toiminta käsittää lippukunnan tapahtumat, jossa kaikki lippukunnan tarpojavartiot ovat yhdessä läsnä. Tapahtumissa ovat paikalla myös lähijohtajat sekä tarpojavartioista vastaava tai vastaavat aikuiset.

Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa, toteuttaa vaativia aktiviteetteja, yllätyksiä ja huippujuttuja. Luotsi käsittelee myös ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin kun häntä tarvitaan.

Vartionjohtaja ja luotsi toimivat yhdessä koko toimintakauden ajan, ja he sopivat, milloin luotsia tarvitaan paikalle ja mitä tehtäviä hän hoitaa toimintakauden aikana. Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että tarpojavartion toiminta käynnistyy. Esimerkiksi uusien vartionjohtajien aloittaessa luotsin tulee olla paikalla riittävän monessa kokouksessa, kunnes vartionjohtajat pärjäävät yksin. Luotsin ei välttämättä tarvitse osallistua aktiivisesti kokoukseen, pelkkä fyysinen läsnäolo usein riittää. Luotsi antaa vartionjohtajille palautetta ja kannustaa häntä. Itsenäisesti pärjääville vartionjohtajille on myös tärkeää antaa omaa tilaa ja vastuuta.

Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta. Jokaisessa tarpossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Jakson päätöstapahtumassa eli majakassa tarpoja-vartio pääsee yhdessä kokeilemaan aktiviteeteissa oppimiaan taitoja. Lisäksi tarpojaohjelmassa on jatkotarppoja, joiden myötä tarpojatoiminta voi jatkua kolmannenkin vuoden. Tarpojaohjelman päätösmerkki on Kimin hymy.

Piiri tai alue järjestää tarpojille vuosittain tarpojien taitopäivät, kisat sekä jakson päätöstapahtuman tueksi lippukunnille, jotka sitä tarvitsevat. Vuosittain järjestetään tarpojien partiotaidon SM-kisat. Tarpojat osallistuvat muihin valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan, ja heidän on jo mahdollista osallistua myös valtakunnalliselle suurleirille.

Samoajat (15-17 -vuotiaat)

Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.

Samoajat samoavat etapin kerrallaan, pysähdytään evästauolle, katsotaan taakse ja eteen. Opastetaan nuorempia mukana tarpojia. Koko maailma on auki, kunhan kalkkikset pysyvät pois laivasta. Toisaalta onhan se aika mukavaa, että luotsiaseman tutka tietää liikkeistämme, pyytää ilmoittamaan ajoittain sijaintia tiukassa paikassa, ajaa luotsiveneellä paikalle ja nousee laivaan. Ja jonain päivänä saan förstin paperit ja perusoppimäärän tästä partiosta.

Samoaja pukeutuu partiopaitaan. Tytöt voivat käyttää myös partiomekkoa. Samoajan partiopaidan oikeaan hihaan kiinnitetään ikäkauden aloitusmerkki, jonka samoaja saa annettuaan ikäkauden alussa partiolupauksen. Samoajan pillinarun väri on vihreä. Sudenpentujen, seikkailijoiden ja tarpojien päätösmerkit kiinnitetään vasempaan taskuun.

Samoajan tunnusväri on metsänvihreä ja tunnuseläin on ilves.

Samoajan keskeiset kasvatustavoitteet

Samoajan keskeiset kasvatustavoitteet

• Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja tehtävästään.
• Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi.
• Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä.

Samoajan ihanteet

Samoajan ihanteet

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen
• tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa

Samoajaryhmä ja -ohjelma

Samoajat ovat 15–17-vuotiaita partiolaisia. Samoajat toimivat 4–12 hengen vartioissa, jotka kokoontuvat viikoittain. Lisäksi vartio tekee retkiä ja osallistuu leireille ja tapahtumiin. Ikäkauden yhteistä toimintaa järjestetään 1–2 kuukauden välein. Samoajien vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja. Samoajatoiminnasta vastaa tehtä-vään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi.

Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa ja käsittelee ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja on läsnä silloin, kun häntä tarvi-taan. Luotsi toteuttaa ikäkauden yhteistä toimintaa.

Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu erimittaisista aktiviteeteista, joista osa on pakollisia, osa vapaavalin-taisia. Kokonaisuudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Samoajat osallistuvat valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.

Vaeltajat (18-22 -vuotiaat)

Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään.

Luotsin ohjauksessa matka alkaa hahmottua vaelluskartaksi. Voin edetä sitä monella tavalla. Ottaa matkaseuraa, vaihtaa sitä, ottaa kyytiläisiä, vaikka koko lippukunnallisen verran. Mutta yhä olen oikeutettu luotsin palveluihin reitinvalinnoissa, oudompien satamien lähestymisissä, uusille vesille suuntaamisissa. Ja jonain päivänä huomaan jättäväni ulkosaariston viimeisenkin luodon ja tulleeni oman elämäni avomerelle, päällikkönä laivassani.

Vaeltaja pukeutuu partiopaitaan tai partiomekkoon. Vaeltajan partiopaidan oikeaan hihaan kiinnitetään ikäkauden aloitusmerkki. Vasemmassa taskussa on allekkain edellisten ikäkausien päätösmerkit. Vaeltajan pillinarun väri on ruskea.

Vaeltajan tunnusväri on karhunruskea ja tunnuseläin on karhu.

Vaeltajan kasvatustavoitteet

Vaeltajan kasvatustavoitteet

• Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen
• Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan.

Vaeltajan ihanteet

Vaeltajan ihanteet

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen
• tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa
• kehittää itseään ihmisenä
• etsiä elämän totuutta

Vaeltajaryhmä ja -ohjelma

Vaeltajaryhmä ja -ohjelma

Vaeltajat, eli 18–22-vuotiaat, toimivat projektien mukaisissa ryhmissä tai oman tai naapurilippukunnan vaeltajien kanssa kaikki yhdessä. Vaeltajaryhmässä eli vartiossa on 3–5 vaeltajaa. Vaeltajavartio kokoontuu 1–2 kertaa kuussa. Samaan ikäkauteen kuuluva vartionjohtaja suunnittelee ja johtaa vaeltajien toimintaa. Ikäkauden aikuinen, luotsi, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista.

Vaeltajaohjelma on jaettu 33 aihealueeseen, joista jokaisesta valitaan suoritettavaksi vähintään yksi aktiviteetti. Jokainen vaeltaja suorittaa neljän vuoden aikana ainakin 33 valitsemaansa aktiviteettia.

Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman, eli vaelluskartan, jossa valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi suoritettava Suomi-projekti sekä viimeisenä vaeltaja-vuotena suoritettava ulkomaat-projekti. Vaeltajaohjelma loppuu päätösseremoniaan.

Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Vaeltajilla on mahdollisuus osallistua piirin partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa.

Valtakunnallinen vaeltajien tapaaminen ja sen yhteydessä pidettävä vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari järjestetään vuosittain. Vaeltajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.

Aikuiset (22+ – vuotiaat)

Aikuisilla tarkoitetaan yli 22-vuotiaita partiolaisia. Aikuisten tehtävänä partiossa on tukea lasten ja nuorten kasvua. Vaikka partio on nuorisojärjestö, myös aikuisjäsenillä on partiossa paikkansa. Jotkut liittyvätkin partioon vasta aikuisena, esimerkiksi oman lapsen myötä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa partioharrastusta tai jatkaa sitä!

Lisätietoja:

Sanastoa

Perhepartiolainen (puhekielessä usein esim. pepalainen)

Ensimmäinen kosketus partioon. Alle 7-vuotias, joka voi tulla yhdessä aikuisen kanssa partioon.

Sudenpentu (sudari, sudu)

Sudenpentu on 7-10 -vuotias partiolainen. Sudenpenturyhmää johtaa akela, useasti jopa kaksi, joko aikuinen tai vaeltaja.

Seikkailija

Seikkailija on 10-12 -vuotias partiolainen. Seikkailijaryhmän vetäjää kutsutaan sammoksi, joka on aikuinen tai vaeltaja.

Tarpoja

Tarpoja on 12-15 -vuotias partiolainen. Tarpojaryhmää johtaa usein samoajaikäinen vartionjohtaja aikuisen kanssa.

Samoaja

Samoaja on 15-17 -vuotias partiolainen. Samoajaryhmää johtaa usein aikuinen yhdessä samoajien kanssa, sillä samoajat toimivat myös vertaisjohtajina. Samoaja-kausi on valmistautumista johtajana toimimiseen esim. ryhmänohjaajakurssin (ROK) muodossa. Moni samoaja toimii lippukunnassa erilaisissa pesteissä.

Vaeltaja

Vaeltaja on 18-22 -vuotias partiolainen. Moni vaeltaja toimii lippukunnassa erilaisissa johtamistehtävissä/pesteissä, kokoontuminen on projektiluontoista tukenaan aikuinen, muun opiskelu- ja työelämän antaessa myöden.

Aikuinen

Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Aikuinen voi olla erilaisissa pesteissä, projekteissa tai vain avustamassa tapahtumien järjestelyissä omien mahdollisuuksiensa mukaan. Hän voi olla vaeltaja-ikäkauden läpikäynyt tai aikuisena partioon liittynyt.

Lippukunta

Lippukunta on partion paikallisyhdistys. Jokainen partioryhmä ja sen jäsen on osa lippukuntaa ja sen toimintaa. Suomessa lippukuntia on noin 750. Lippukunnan tunnuksia on oma huivi ja lippu.

Partiopiiri

Lippukunnat ympäri Suomen jakaantuvat maantieteellisen sijaintinsa perusteella kymmeneen partiopiiriin. Pyhärannan Korpiankkurit kuuluvat Lounais-Suomen Partiopiiriin, jonne kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen lippukunnat.

Partion keskusjärjestö

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on keskusjärjestö, joka edustaa partioliikettä Suomessa. Keskusjärjestö kuuluu kahteen partion maailmanjärjestöön, jotka ovat World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja World Organization on Scout Movementin (WOSM).

Jäsenmaksu

Jokainen partioon osallistuva maksaa jäsenmaksun joka vuosi. Jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan partiotoimintaan vakuutettuna. Perheen ensimmäinen partiotoimintaan osallistuva jäsen ja kaikki yli 17-vuotiaat partiolaiset maksavat I-maksun. Alennetun II-maksun maksavat saman perheen muut alle 17-vuotiaat partiolaiset. Perhepartiolaisia ovat 4-6-vuotiaat partiolaiset, jotka harrastavat partiota yhdessä läheisensä kanssa, alle 4-vuotiaat eivät maksa jäsenmaksua.

Kuksa

Kuksa on partion jäsenrekisteri, jossa hallitaan jäsentietoa, pestejä sekä ilmoittaudutaan tapahtumiin. Kuksasta on tehty myös yksinkertaistettu versio, joka on Asiointipalvelu. Kuksa on myös usein pahkasta valmistettu muki.

Aktiviteetti

Aktiviteetit on konkreettisia tehtäviä, joita tehdään partiossa/partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu eri ikäkausikohtaisiin kokonaisuuksiin.

Merkit

Partiossa aktiviteettien suorittamisesta saadaan merkkejä eri aihealueista. Merkkien avulla annetaan tunnustusta saavutetusta tavoitteesta ja kannustetaan eteenpäin. Merkit ovat kankaisia ja ne kiinnitetään partiopaitaan erillisen ohjeen mukaan.

Partioasu

Yhtenäinen pukeutuminen luo yhteenkuuluvuutta. Partioasuun kuuluvat partiohuivi, partiopaita (sininen tai ruskea), mahdollisesti myös päähine (väiski sudenpennuilla ja baretti vanhemmilla ikäkausilla) ja sen kanssa käytettävät siistit tummat housut tai hame sekä siistit kengät. Pääasiassa partioasua käytetään virallisimmassa tapahtumissa, jossa edustetaan partiolaisia tai lippukunnan yhteisissä juhlissa.