Pyhärannan Korpiankkurit – lippukunta

Pyhärannan Korpiankkureiden tarina alkoi vuonna 1979, kun partiotoiminta aloitettiin Pyhärannassa Uudenkaupungin Merihait ry:n osastona. Ajatus partio perustamisesta oli kuitenkin alun perin syntynyt jo vuonna 1967. Perustaminen oli erityisesti ensimmäisen Lippukunnanjohtajan Pekka Kurjen ja silloisen Pyhärannan Seurakunnan kanttorin Reijo Kettusen ansiota. Vuoden 1979 alussa jäsenmäärä oli vain 15, mutta vuoden loppuun mennessä jo noin 120. Lippukunnan ensimmäinen venekunta oli nimeltään Jöölinki.

Todellisuudessa partiota oli kuitenkin järjestetty Pyhärannassa jo vuosia aikaisemmin. Ensimmäisen kerran partiotoimintaa harjoitettiin Pekka Kallion mukaan jo vuonna 1946, kun raumalainen Jalmari Valpio aloitti toiminnan. Toiminta jatkui muutamia vuosia, mutta lippukunnan nimeä tai muuta tietoa ei ole ajasta säilynyt. Seuraavaksi partiota Pyhärannassa jatkoivat Pyhärannan Kivikourat niminen lippukunta, joka toimi noin vuosina 1952 – 1958. Tuolloin Lippukunnanjohtajana toimi Eero Hyttinen ja Partiojohtajana Aate Heininen. Lippukunnalla oli seitsemän vartiota. Pyhärannan Korpiankkurit siis palauttivat partion Pyhärantaan noin 20 vuoden tauon jälkeen.

Lippukuntaa lähdettiin alusta alkaen rakentamaan omaksi lippukunnaksi Uudenkaupungin Merihaiden opastuksella. Ensimmäisinä vuosina he olivatkin korvaamaton apu lippukunnan toiminnan ja organisaation muodostamisessa. Lippukunnan virallinen perustamistilaisuus pidettiin 9.1.1980 Rihtniemen Leirikeskuksessa. Lippukunnan nimenä päätettiin käyttää Pyhärannan Partiolaiset, kunnes parempi nimi keksittäisin.

Vuoden 1980 syksyllä lippukunnassa järjestettiin neuvoa-antava äänestys, että rekisteröidäänkö lippukunta maa- vai meripartioksi. Äänet jakautuivat maapartion puolesta 76 kpl ja 15 meripartion puolesta. Tästä huolimatta jo alkuvuosina lippukunnassa järjestettiin myös meripartiotoimintaa. Vuonna 1984 noin 65 partiolaista suoritti maaohjelmaa, kun 32 oli meripartio-ohjelman mukaisessa toiminnassa.

Nykyinen lippukunnan nimi Pyhärannan Korpiankkurit otettiin käyttöön Markku Heinon ehdotuksen mukaisesti vuonna 1983. Vaihtoehtona ehdotettiin myös mm. Pyhärannan Ankkuripartiota. Samassa kokouksessa päätettiin ensimmäisen kerran myös jouluaaton lyhtyjen laskusta sankarihaudoille. Sama perinne jatkuu edelleen joka joulu. Alkuaikoina Lippukunnalla oli myös periteinen talvitapahtuma helmikuussa. Tuolloin ohjelmassa oli yleensä pientä pelailua ja makkaraa.

Toimintaa

Ensimmäisenä vuonna toimintaa oli Ihodessa, Rohdaisissa ja Ylikylässä. Vuonna 1981 mukaan tuli Reila ja vuonna 1982 Santtio. Vuoteen 1998 mennessä Ylikylä oli jäänyt pois ja vuoteen 2019 mennessä myös Santtio. Nykyään toimintaa on siis Ihodessa, Rohdaisissa ja Reilassa. Lippukunnan koloina toimivat pääasiassa Kunnan ja Seurakunnan tarjoamat tilat.

Jäsenmäärä on pyörinyt koko toiminnan ajan sadan molemmin puolin. Vuoden 1997 lopussa jäseniä oli 139 ja vuonna 2019 136 kpl.

Tunnukset

PyKon lippu ja huivimerkki hyväksyttiin 1986. Merkistä on alun perin kirjoitettu näin: ”Pyhärannan Korpiankkureiden huivimerkki on vihreävalkoinen. Metsää, aaltoja, ankkuri ja risti, niin kuin yhdistetylle maa- ja meripartiolippukunnalle hyvin sopiikin.”

PyKon lipun suunnitteli Esko Jokela ja se vihittiin käyttöön lippukunnan 10 v synttäreiden yhteydessä vuonna 1990. Alkuperäisen lipun teki Raili Peltoääri Varhokylästä. Lipun lahjoitti Pyhärannan Leijonat. Uusittu lippu vihittiin käyttöön lippukunnan 40 v synttäreiden yhteydessä vuonna 2020.

Taustayhteisöt ja yhteistyö

Lippukunnalla on aikaisemmin ollut myös Vanhempainneuvosto. Alkuaikoina sen puheenjohtaja Iivo Junkola. Lisäksi Pyhärannassa on aikanaan toiminut myös Partiokilta nimeltään Ankkurikilta. Kilta perustettiin vuonna 1986, ja sillä oli 15 jäsentä vuonna 1987. Kilta kuului Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltoihin ja sillä oli toimintaa yli 10 vuoden ajan.

Lippukunnan taustayhteisönä on alusta lähtien toiminut Pyhärannan seurakunta. Lisäksi lippukunta on aina tehnyt yhteistyötä Pyhärannan Kunnan sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Kummisopimus Vähähaurusen saaren hoitotoimenpiteistä tehtiin Metsähallituksen kanssa vuonna 2016.

Lippukunta sai lahjoituksena Hannu Lehtiseltä mökin vuonna 2002, ja sille oli tontti katsottuna Kukolaan. Se piti sinne pystyttää, mutta kaavoitus hidasti toimintaa. Mökkiä ei kuitenkaan saatu pystyyn.

PyKon oma ansiomerkkijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016

Lippukunnanjohtajat järjestyksessä:

• Pekka Kurki
• Jarmo Heino
• Esko Jokela
• Taru Kauppinen
• Marika Kuusisto
• Pauliina Rintanen
• Kaisa Räsänen
• Mikko Räsänen
• Ilmari Ranta
• Pasi Heino

Meripartio

Meripartio on aina ollut osa lippukunnan toiminta. Lippukunnan ensimmäinen purjevene ”alkuperäinen” Femma, tyypiltään Jasmin 25, hankittiin vuonna 1988. Se palveli lippukuntaa yli 25 vuotta. Pisimmillään sillä tehtiin purjehduksia Ahvenenmaalle ja jopa Ruotsiin asti. Femman hankinta on ollut lippukunnalta suuri ponnistus ja hankintaa varten myös perustettiin Pyhärannan Meripartiotoiminnan tuki ry.

Lippukunnan kasvaessa ja veneen ikääntymisen vuoksi ”uusi” Femma ostettiin vuonna 2014. Näiden lisäksi, Emma-jolla on palvellut lippukunnan toimintaa monia vuosia. Tuoreempina hankintoina lippukunnan laivueeseen on ostettu Jelou my-vene, Paar ja Styyr – jollat sekä Silakka – moottorivene.

Korpiaviisi – lippukuntalehti

Vuonna 1998 julkaistiin ensimmäinen lippukuntalehti Korpiaviisi, kun lippukunta oli 18 vuoden ikäinen. Ensimmäinen lehti ilmestyi kesällä 1998. Lehden perustamisesta oli lippukunnassa keskusteltu jo jonkin aikaan, mutta piirin järjestämän kurssin jälkeen ryhdyttiin kunnolla töihin.

Lehden nimestä järjestettiin äänestys, mutta valinta oli lopulta yksimielinen. Muita vaihtoehtoja olivat mm. Meidän uusi vauva ja Korven Sanomat.

Jo alusta asti lehti on ollut koko lippukunnan yhteinen projekti. Johtajat yhdessä kirjoittavat omat juttunsa ja antavat siten oman panoksena lehden valmistumiseen.

Perinteisesti lehdessä on ollut ryhmien kuulumisia ja juttuja käydyistä leireistä ja tapahtumista. Näiden lisäksi on usein ollut partioon liittyviä informatiivisia juttuja, kuten miten toimia kipinämikkona tai miten rinkka tulee pakata. Lisäksi lehdessä on perinteisesti ollut haastatteluja johtajilta sekä vakio osuudet, kuten puuhasivuja, reseptejä ja Psyko-files.

Lehden tarkoituksen on ollut ja on edelleen taltioida Korpiankkureiden mieleenpainuvat retket ja tapahtumat sekä muut oleelliset asiat. Korpiaviisit muodostavat yhdessä päiväkirjan, jonka avulla lippukunnan historiaan voi syventyä myös vuosien päästä.